Hyvän olon yhteiskunnan rakennusohjeet

Me kaikki voimme osallistua ja meidän kaikkien tuleekin osallistua hyvän olon yhteiskunnan rakentamiseen.

Minimissään äänestämällä vaaleissa. Mutta se ei ihan riitä. Jokapäiväisessä arjessamme on lukuisia valintoja. Valinnoilla voimme rakentaa paljon.

Lähdin mukaan politiikkaan 10 vuotta sitten 23-vuotiaana, sillä en voinut enää seurata maailman menoa passiivisena. Olin ollut mukana ruohonjuuritason kansalaistoiminnassa. Sekin on tärkeää. Suuria linjoja muutetaan kuitenkin tehokkaimmin myös politiikkaan osallistumalla.

Tässä joitakin käytännönläheisiä hyvän olon yhteiskunnan rakennusohjeita. Yhdessä voimme koota niitä lisää - meilaa minulle ideasi.

1. Mitä Sinä voit tehdä
   1. Käytä julkisia kulkuneuvoja. Vähennät sekä ruuhkaa että päästöjä. Lisäksi saat aikaa lukea lempikirjallisuuttasi, kun sinun ei tarvitse keskittyä ajamiseen.
   2. Osta tuotteita, joista aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä ja päästöjä. Erityisesti lihan ostamisessa kannattaa noudattaa kohtuutta: sen tuottaminen tuhlaa luonnonvaroja ja syö tilaa ravintokasvien viljelyltä.
   3. Suosi luomuruokaa, jos sinulla on varaa. Luomu maistuu paremmalta. Ruokapiirit suoraan tuottajilta alentavat luomuruoan hintaa.
   4. Liiku vielä enemmän – hyötyliiku erityisesti. Valtaosa vakavista sairauksistamme johtuu liian vähäisen liikunnan aiheuttamista ongelmista, kuten ylipainosta.
   5. Nauti täysin siemauksin kulttuuria! Yleisöä ja tekijoitä kaivataan: Suomessa on paljon kulttuuritapahtumia ja lisää kulttuuria mahtuu aina. Kulttuuri ravitsee henkeä ja ruumista. Se on luovuuden lähde ja onnellisuuden peruskivi.

2. Mitä voit tehdä läheistesi kanssa
   1. Antakaa aikaa toisillenne. Ihmisillä tuntuu olevan hillitön kiire joka paikkaan. Laita perhe ja ystävät etusijalle, hallitse itse aikaasi!
   2. Tehkää yhdessä jotain säännöllisesti. Pitäkää vaikka kerran viikossa peli- ja lettuilta. Menkää vaikka keilaamaan koko perheen voimin. TV:n ja tietokoneen edessä roikkuminen suurissa määrin ei johda mihinkään.
   3. Puhuminen ja keskustelu kannattaa aina. Mitä enemmän ja useammin, sitä parempi. Myös tunteet peliin, sielu elää kuten ihminen toimii.
   4. Kunnioittakaa toisianne. Perheissä toisinaan tunteet kuumenevat. Kannattaa aina pitää mielessä, että jokainen perheenjäsen on ihminen. Kaihda rumaa kieltä ja etenkin väkivaltaa. Puutu sellaisiin käytösmalleihin.
   5. Pitäkää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin. Se kannattaa. Perhe, suku ja ystävät saattaa olla pahin, mutta yhteisöllisyydestä nousee ihmisyyden voima. 

3. Mitä yhteisösi voi tehdä
   1. Hyvä ja lämmin käytös, kohteliaisuus. Hyvät tavat kaunistavat. On helpompaa olla toimijana paikassa, jossa ihmiset hymyilevät toisilleen. Se johtaa tavallisesti myös parempiin suorituksiin ja antaa energiaa menettämisen sijaan.
   2. Hallitkaa yhdessä aikaanne töissä. Ihmisen ei ole tarkoitus tehdä 12 tunnin työpäiviä – olkoonkin, että niistä kahdeksan tehdään työpaikalla ja loput neljä kotona keskellä yötä. Liika työnteko johtaa vain burnoutiin, jonka kustannukset kaikille ovat suunnattoman suuret: sekä taloudellisesti että henkisesti.
   3. Auttamisen kulttuuri kunniaan! Oli työpaikan kulttuuri millainen vain, työkaveria voi aina auttaa. Se tyypillisesti aiheuttaa hyvän kierteen, jolloin ennen pitkää kaikki alkavat auttaa toisiaan.
   4. Ole hyvä alainen. Jos sinulla on esimies, ole häntä kohtaan reilu ja rehellinen. Esimiehen tehtävä on auttaa alaistaan. Se on mahdollista kun hän tietää kuinka auttaa.
   5. Ole hyvä pomo. Jos sinulla on alaisia, kohtele heitä reilusti ja tasapuolisesti. Hyvän  johtamisen voisi oikeastaan tiivistää: tue ja opasta. Alaisesi kaipaavat tukeasi eli aikaasi. Lisäksi he tarvitsevat näkemystäsi asioista: mitä tehdään ja mitä ei, ja missä järjestyksessä. Mitä alaisesi eivät kaipaa, on käskyttäminen ja kyttääminen.
   
   

4. Mitä EU ja lainsäädäntö voi tehdä
   1. Maataloustuista maaseudun kehittämiseen. EU päättää mihin maataloustuotannon tuet käytetään. Ne tulee keskittää etupäässä luomun tukemiseen. Näin luomuruuan hinta laskee, ja luomuruoka pääsee kuluttajan pöydässä samalla viivalle tehoruoan kanssa. Lisääntynyt luomuruuan kulutus ja tuotanto vähentää ympäristökuormitusta.
   2. EU säätelee kierrätystä. EU:n kautta voimme vaikuttaa mitä jätteitä tulee kierrättää ja missä määrin. Esimerkiksi vastikään voimaan tullut WEEE-direktiivi (Waste Of Electronic and Electrical Equipment) eli sähkölaitteiden kierrätysdirektiivi velvottaa valmistajat kierrättämään omat tuotteensa niiden elinkaaren lopuksi. Lisää kierrätystä ja vähemmän jätettä – kuluttajakin voi olla aktiivinen valinnoillaan.
   3. Yhteiset satsaukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
   4. Maahanmuuttopolitiikka. EU:lla ei ole vieläkään yhtenäistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa kolmansista maista tulevien ihmisten suhteen – vaikka jalo tavoite kirjattiin jo Tampereen huippukokouksessa 1999. Nykyinen sekava tilanne polkee köyhimpien ihmisoikeuksia ja tavallisen kansalaisen oikeustajua. Lisäksi erilaiset paineet johtavat harkitsemattomiin käytäntöihin monissa jäsenmaissa.  Ihmisoikeudet polkeutuvat usein populistien vaateiden alle. Harmaantuva EU tarvitsee maahanmuuttajia.
   5. Työsuhdeturva. EU on asettanut minimiehdot työntekijöiden työsuhdeturvalle. Monilla on pelko työpaikkansa puolesta ja on tärkeää lähteä rakentamaan yhteistä työsuhdeturvastandardia EU:n sisällä. Työsuhdeturvassa Suomi on kehitysmaa – täällä työntekijän saa pihalle helposti, nopeasti ja halvalla.